Liikunta on ihmelääkettä: se parantaa kaikkea

Onko olemassa ihmelääkettä? Mitä sanoo erikoislääkäri Yrjö Mähönen? Ehkäpä sellainen on olemassa ja vieläpä ihan ilmaiseksi. Tutustu Yrjö Mähösen blogiin.

On helppo hankkia itselleen liikunnalla terveyttä

UKK-instituutti suosittelee vähintään 2,5 tuntia reipasta kävelyä viikossa ja voimistelua vähintään kaksi kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan. Tämä on helppo toteuttaa. Suosittelen suomalaisen sauvakävelyn ja suomalaisen asahi-terveysvoimistelun yhdistelmää. Siten aerobinen harjoittelu ja liikunnallista taitoa lisäävä voimistelu tuottavat monipuoliset terveysvaikutukset.
Kukin harjoittaa liikuntaa tietysti kykyjensä mukaisesti. Kävelyongelmia poteva kävelee hitaammin, mutta pidempiä aikoja. Voimistelukin voidaan muuntaa jokaiselle sopivaksi. Asahia voi harjoittaa tehokkaasti istualtaankin. Silloin kannattaisi välillä pyrkiä jalkeille vähäksi aikaa aina kun mahdollista.
Terveysliikuntaa tulisi harjoittaa monena päivänä viikossa. Ei tarvitse liikkua kovin voimakkaasti. Terveysliikunta tuottaa merkittävät vaikutukset jo melko vähäisellä suoritusvoimalla.

Liikunta ja aivotoiminta

Aivot ovat liikunnan tärkeä vaikutuskohde. Kävelyn ja voimistelun vaikutuksesta maksassa syntyy yhdiste nimeltä glykosyylifosfatidyyli-inositolin fosfolipaasi D1. Aineen nimi lyhennetään merkeiksi Gpld1. Tämä erittyy vereen ja hajoaa siellä aineeksi GPI, joka pääsee veriaivoesteen läpi stimuloimaan aivoissa syntyvää BDNF-nimistä ainetta (= Brain Derived Neurotrophic Factor). On mielenkiintoista tietää, että modernit masennuslääkkeetkin stimuloivat samaa BDNF-ainetta.
BDNF tuottaa uusia hermosoluja aivoihin aikuisillakin ihmisillä, lähinnä hippokampuksen alueelle, joka on eräänlainen aivojen muistiinpanokeskus. Lisäksi BDNF kiihdyttää uusien hermoliitosten syntymisnopeutta. Täten aivojen muokkautuminen eli plastisuus lisääntyy.
Liikunta herättää lisäksi hermosoluissa olevan perimäaineksen eli geenit passiivisesta toimimattomasta tilasta. Niinpä harjoitusten aktivoimat geenit alkavat tuottaa hermosolulle tarpeellisia proteiineja, joiden avulla voidaan rakentaa uusia hermoliitoksia viemään tietoa hermosolusta toiseen tehokkaammin. Parasta aivojen stimulaatiota on erityisesti koreografinen liikunta, siis tanssimainen harjoittelu.
Edellisistä asioista voidaankin päätellä, että muistisairauksien riski vähenee. Mieliala paranee. Liikunnan ansiosta myös aivojen verenkierto paranee, joten aivohalvausriski pienenee.

Liikunta ja metabolinen oireyhtymä (MBO)

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan häiriöitä seuraavissa asioissa: vyötärölihavuus, veren triglyseridi-rasvan kohoaminen, hyvän kolesterolin alhaisuus, verenpaineen kohoaminen ja verensokerin nousu. Miehen vyötärön ympärys olisi hyvä olla alle 100 cm ja naisen alle 90 cm.
Oireyhtymää voi itse hoitaa laihduttamalla niin, että vatsan ympärys pienenee. Tällöin veren sokeri alenee, hyvä kolesteroli lisääntyy ja triglyseridi-arvo alenee. Liikunnallakin saadaan hyviä tuloksia, jopa silloin kun kehon paino ei alene. Myös verenpaine alenee, systolinen arvo keskimäärin 10 mmHg ja diastolinen arvo 5 mmHg. Laihduttaminen ruokavaliolla liikuntaan yhdistettynä tuottaa parhaan tuloksen. Liikunta nimittäin aktivoi solujen energiahiukkaset eli mitokondriot niin, että ne polttavat enemmän sokeria ja rasvoja.

Liikunta ja muut terveyshyödyt luettelona

• Lihakset vahvistuvat ja saavat joustavuutta.
• Nivelet kuntoutuvat ja niiden voitelu tehostuu.
• Tasapaino paranee.
• Luusto vahvistuu.
• Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky paranee.
• Mieliala, uni, kognitiiviset toiminnot (muisti, päättelykyky ja oppiminen) paranevat.
• Stressin sieto paranee.
• Opitaan rentoutumaan.
• Vastustuskyky paranee, kun stressin vähentyessä puolustussolujen teho lisääntyy.
• Monien syöpäsairauksien riski pienenee.
• Liikunnasta on hyötyä monien sairauksien ja vammojen kuntoutuksessa.
• Kroonisissa sairauksissa potilaan yleisvointi paranee, vaikka sairaus ei paranisikaan.