Kehon keskustan merkityksestä

Miten kehon keskusta toimii ja mitä sillä tarkoitetaan asahin harjoittelussa? Tutustu Asahi Nordicin pääkouluttajan, erikoislääkäri Yrjö Mähösen blogiin aiheesta. Asahi-Ykä on yksi suomalaisen asahin kehittäjistä

Kehon keskustan anatomia ja funktio

Keskustalla tarkoitetaan lähinnä vartalon vatsaontelon aluetta. Tukirakenteena toimii rintarangan alaosa, alemmat kylkiluut ja lanneranka sekä suoliluut lantiossa. Selän, kylkien ja vatsan lihakset muodostavat ns. korsetin, jonka lihakset toimivat yhteistyössä vartaloa tukemassa.
Kyseisestä tukirakenteesta käytetään englannin kielellä sanaa ”core”. Tähän katsotaan kuuluvan myös vatsaontelon yläosassa sijaitseva pallealihas ja alaosassa lantionpohjan lihaksisto. Aina vartaloa käytettäessä kyseinen lihaksisto toimii yhteistyössä muodostaen eräänlaisen kammion: seininä selän, kylkien ja vatsan lihaksisto. Kattona on pallealihas ja lattiana lantionpohjan lihaksisto.

Keskustan merkitys liikunnallista taitoa ajatellen

Pystylinjassa (vesilasi pään päällä) ollessa korsetti pystyy rentoutumaan. Tällöin onnistuu palleahengitys hyvin. Vatsa pystyy helposti pullistumaan sisään hengittäessä ja pienenemään ulos hengittäessä. Sisään hengittäessä pallealihas venyttää keuhkoja alaspäin, jolloin vatsa suurenee.
Toisaalta korsetin jämäkkyyttä tarvitaan vartaloa taivuttaessa tai kiertäessä. Samoin kallistuessa esim. sammakkouintiin korsetti asianmukaisesti jännittyy. Korsettia harjoitetaan kaikkien asahi-sarjojen selkäosioissa: vatsa- ja kylkilihakset tulevat automaattisesti mukaan tukemaan vartaloa selkälihasten avuksi. Samoin pallealihas ja lantion pohjan lihaksisto oppii yhteistyöhän korsetin toiminnoissa.
Liikkuessa tulisi aina hallita kehon painopiste. Tämä sijaitsee käytännöllisesti katsoen kehon anatomisessa keskipisteessä.
Toisin sanoen aina kun liikumme, tulisi ajatella, että liikutamme primaaristi painopistettämme. Siten ”nenä” ei lähdekään ensimmäisenä liikkeelle, vaan painopiste. Kun astumme eteen, taakse tai sivulle, niin opetellaan liikuttamaan nimenomaan painopistettä.
Samoin nostaessa esinettä lattialta lähteekin painopiste ensimmäisenä laskeutumaan – ei siis ”nenä edellä”. Tämä tulee asahin harjoittajan opetella selkäosioissa, joissa nostamistekniikan ergonomia opetellaan.

Keskivartalon lihaksisto ja osittain luustokin suojaavat suolistoa ja sisäelimiä

Suolistossa on monimutkainen hormonitoiminta, hermosto ja mikrobiomi. Suoliston ja muiden ruoansulatuselinten avulla saamme ravintomme.

Suolistossa sanotaan olevan ”toiset aivot”. Tällä tarkoitetaan sitä, että suolistossa on laaja, monipuolinen hermoverkosto, joka käyttää samankaltaisia välittäjäaineita kuin aivotkin. Suoliston hermosto on ns. autonomisen hermoston osa. Aivohermo nimeltään kiertäjähermo eli vagus osallistuu suoliston säätelyyn. Kyseistä hermostoa, vaikka se onkin autonominen, voi oppia rauhoittamaan hengitysharjoituksilla ja muillakin tietoisuustaitotekniikoilla (mindfulness).

Moninaiset suolistohormonit osallistuvat toimintoihin. Näistä mainittakoon kylläisyyden tunnetta tuottavat hormonit, joita nykyään käytetään aikuisiän sokeritaudissa ja laihduttamisessa varsin tehokkaasti.Suolistosta on vagus-hermon kautta yhteys aivoihin. On epäilty, että suolistobakteerit voisivat tätä kautta tunkeutua aivoihinkin haittaa aiheuttamaan. Suomalaiset tutkijat ovat epäilleet, että eräät suolistobakteerit olisivat Parkinsonin taudin aiheuttajina.

Suoliston mikrobiflooraa tutkitaan kovasti monien sairauksien syiden löytämiseksi ja siten hoitamiseksi. Toistaiseksi ei ole kovin paljoa uutta keksitty. Vanhastaan jo tiedetään, että helikobakteeri aiheuttaa mahahaavan. Tämä on opittu poistamaan antibioottihoidolla. Eräissä ripulitaudeissa osataan hyödyntää ulosteen siirtoa. Suoliston bakteeritasapainon häiriöitä pyritään myös ehkäisemään syömällä ns. probioottisia ennaltaehkäiseviä (maitohappo-) bakteereita.

Tärkeintä on kuitenkin tunnettu terveellinen monipuolinen ruokavalio. Ruokavalio-ohjeita löytyy monesta lähteestä. Suosittelen tietysti varsinaisten ravitsemusasiantuntijoiden näkemyksiä.